Ylityön teettäminen voi olla työturvallisuusrikos

Tapauksessa KKO 2021:52 arvioitiin sitä, voiko työaikalainsäädännössä sallittujen ylityömäärien ylittäminen tulla arvioitavaksi työturvallisuuslain vastaisena menettelynä. Tapauksessa yhtiön työntekijät olivat tehneet ylitöitä vähimmillään 111,5 tuntia ja enimmillään 694,75 tuntia yli laissa sallitun ylityön enimmäismäärän. Syyte työturvallisuusrikoksesta perustui siihen, että työnantajan edustajina toimivat A ja B eivät olleet riittävästi seuranneet työntekijöiden ylitöitä tai puuttuneet liian suuriin ylityökertymiin.

Työturvallisuuslaista seuraa työnantajalle velvollisuus tarkkailla työajoista työturvallisuudelle johtuvia haitta- ja vaaratekijöitä sekä tarpeellisilla toimenpiteillä varmistaa, etteivät työntekijän turvallisuus ja terveys vaarannu työaikojen vuoksi.

Korkeimman oikeuden perusteluissa todetaan, että pitkien työpäivien on todettu lisäävän työntekijän kokemaa väsymystä ja stressiä sekä lyhentävän yöunta, ja niillä on havaittu olevan työntekijän terveyden kannalta haitallisia vaikutuksia. Lisätyötunnit vähentävät liikuntaan käytettyä aikaa ja lisäävät sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen riskiä. Lisäksi ne lisäävät työtapaturmien riskiä. Lisäksi perusteluissa todetaan, että pitkät, yli 50 tai yli 55 tunnin työviikot lisäävät aivoinfarktin ja sepelvaltimotaudin riskiä.

Muun muassa näistä syistä korkein oikeus toteaa, että ainakin selvästi työaikalainsäädännössä sallittua suurempien ylityömäärien teettämistä voidaan pitää myös työturvallisuuslain säännösten vastaisena menettelynä. Työnantajan edustajina toimivat A ja B katsottiin syyllisiksi työturvallisuusrikokseen.